
Vanhemmuuden valmennus
Emotionaalisesti turvallinen vanhemmuus – tukea arjen vuorovaikutukseen ja tunnekuorman säätelyyn
Oletko koskaan huomannut reagoivasi lapsesi kiukkukohtaukseen tavalla, jota kadut jälkeenpäin? Tuntuuko arjen pyöritys toisinaan niin kuormittavalta, että huomaat oman pinnasi kiristyvän salamannopeasti?
Vanhemmuus on yksi elämän palkitsevimmista, mutta myös haastavimmista tehtävistä. Se nostaa pintaan omia tunteitamme, väsymystämme ja toisinaan myös niitä toimintamalleja, joita olemme itse oppineet omassa lapsuudessamme.
Olen Emma Fogelholm, Raaseporissa toimiva vanhemmuuden valmentaja ja psyykkinen valmentaja. Autan vanhempia rakentamaan emotionaalisesti turvallista arkea, jossa sekä aikuinen että lapsi voivat hyvin.
Mitä on emotionaalisesti turvallinen vanhemmuus?
Valmennukseni keskiössä ei ole pelkkien kasvatusmetodien opettelu, vaan syvempi ymmärrys siitä, mitä meissä ja lapsessa tapahtuu vuorovaikutuksen hetkellä.
Kun ymmärrämme omaa kehontilaamme ja hermostoamme, opimme säätelemään omaa stressiämme. Tämä on avain siihen, että voimme tarjota lapselle turvallisen sataman silloin, kun hänen omat tunteensa myrskyävät.
Valmennuksen tavoitteena on auttaa sinua:
Tunnistamaan omat reaktiot: Miten oma vireystilasi, stressisi ja vuorovaikutustapasi vaikuttavat lapsen turvallisuuden kokemukseen.
Katkaisemaan ketjuja: Miten voit tietoisesti vähentää kuormittavien toimintamallien siirtymistä sukupolvelta toiselle.
Vahvistamaan kiintymyssuhdetta: Miten turvallinen kiintymys ja yhteys rakentuvat aivan tavallisissa, pienissä arjen hetkissä.
Mihin valmennus perustuu?
Työni taustalla vaikuttaa vahva ammatillinen viitekehys, jonka tuon käytäntöön helposti ymmärrettävällä tavalla:
Traumainformoitun lähestymistapaan: Ymmärrykseen siitä, miten menneisyyden kokemukset ja kuormitus vaikuttavat tässä hetkessä.
Kiintymyssuhdeajatteluun: Tietoon siitä, miten lapsen turvallisuuden tunne ja itsetunto kehittyvät vuorovaikutuksessa.
Somaattiseen ymmärrykseen: Kehollisiin menetelmiin, joiden avulla voimme rauhoittaa ylivireää hermostoa ja löytää sisäistä vakautta.
Huomioithan, että tarjoamani palvelu on käytännönläheistä psykoedukaatiota ja vanhemmuuden tukea, ei terapiaa tai lääkinnällistä hoitoa. Se sopii kaikille tavallisille vanhemmille, jotka kaipaavat työkaluja omannäköiseensä, sujuvampaan arkeen.
Haluan alleviivata, että vanhemman itsesäätely ei tarkoita, että vanhemman aina pitäisi olla rauhallinen, jotta lapsi voisi olla turvassa. Tutkimus ei tue tällaista yksinkertaistusta. Vanhemman stressi, kuormitus ja vaikeat tunteet kuuluvat elämään!
Olennaisempaa on se, millaiseksi vuorovaikutus muodostuu: kykeneekö vanhempi palaamaan yhteyteen? Ja sen myötä auttamaan lasta säätelemään oman hermostonsa taas yhteyteen ja rauhaan? Tilanteet, joissa yhteys katkeaa, voivat päinvastoin johtaa eheyttäviin kokemuksiin kun vanhempi tiedostaa yhteissäätelyn roolin.
Valmennukseni perustuu kehityspsykologiseen, kiintymyssuhdeteoreettiseen ja hermostolliseen ymmärrykseen lapsen emotionaalisesta kehityksestä ja vanhemman ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta. Omaan valmennukselliseen lähestymistapaani ovat lisäksi vaikuttaneet traumainformoitu kehollinen työskentely TraumaNeuro menetelmän mukaan sekä Somatic Experiencing -menetelmän periaatteet.
Social buffering eli sosiaalinen stressin puskurointi
Vanhempi toimii pienen lapsen stressinsäätelyn tukena: lapsi ei vielä kykene itsenäisesti säätelemään kaikkia voimakkaita tunnetilojaan, vaan tarvitsee aikuisen apua.
Tutkijat ovat tarkastelleet muun muassa HPA-akselia eli hypotalamus–aivolisäke–lisämunuaisakselia, kortisolivastetta ja sosiaalisen tuen vaikutuksia stressiin ja todenneet, että aikuisen rooli turvan palauttamisessa on keskeinen ja yllättävän yksinkertainen. Kun vanhempi rauhoittaa oman hermostonsa sallien lapsen tunneryöpyn ilmaista, lapsen hermosto palautuu. (Hostinar, C. E., Sullivan, R. M. & Gunnar, M. R. (2014). Psychobiological Mechanisms Underlying the Social Buffering of the HPA Axis: A Review of Animal Models and Human Studies across Development.) (Hostinar, C. E. ym. (2015). The social buffering of the hypothalamic-pituitary-adrenocortical axis in humans: Developmental and experiential determinants.)
Tässä keskeinen oivallus on se, ettei lapselta saisi vaatia kykyä 'käyttäytyä hyvin' - jos sillä tarkoitetaan omien tunteidensa säätelyä. Lapsen tunnekirjo on eheyden merkki ja ilmaistessaan tunteitaan hän luo yhteyttä minuuteensa. Lapsi oppii säätelemään tunteensa - eli rauhoittamaan itsensä - vasta suhteessa toiseen ihmiseen, vanhempaan tai muuhun hoitajaan. Aikuisen kanssa koetun yhteissäätelyn myötä, hän oppii vähitellen säätelemään omat stressitasonsa itse.
Emotion socialisation - eli tunteiden sosiaalistuminen
Vanhemman tunnetila ei vaikuta lapseen vain siksi, että lapsi aistii vanhemman tunnetilan. Vanhempi myös mallintaa tunteiden käsittelyä, reagoi lapsen tunteisiin, luo ilmapiiriä ja vaikuttaa siihen, millaiseksi lapsen tunteiden ilmaiseminen muodostuu.
Niin sanottu ylisukupolvellinen siirtymä - eli itse lapsuudessa oppimiemme toimintamallejen siirtyminen lapsillemme - on fakta. Toisaalta omista malleistaan tiedostuminen on mahdollista ja tukee kykyämme säädellä omia tunnereaktioitamme ja näin vastata lapsen tunteisiin rakentavasti. Vanhemmuudessa on tärkeä muistaa, että hyvä tahto loppupeleissä on tärkeämpää kuin täydellinen suoritus! Tutkimus osoittaa, että ristiriidoista on jopa hyötyä - kunhan halu palauttaa yhteys konfliktin jälkeen on olemassa ja aikuinen ymmärtää sen ilmaista. Näin lapsi oppii resilienssiä, eli sitä, että hankaluuksista selvitään. Se edesauttaa kestävän turvan rakentamista lapsen hermostoon ja psyykkeeseen.
(Edler, K. & Valentino, K. (2024). Parental self-regulation and engagement in emotion socialization: A systematic review. Psychological Bulletin.) (Morris, A. S. ym. (2022). Parenting and Children’s Social and Emotional Development: Emotion Socialization across Childhood and Adolescence. Cambridge Handbook of Parenting.)
Valmennuksen tutkimuksellinen ja teoreettinen tausta
Palveluni ja teemat
Voit varata minulta yksilöllistä valmennusta tai osallistua järjestämilleni luennoille ja kursseille. Käsittelemme valmennuksissa muun muassa seuraavia teemoja:
Turvallisuuden kokemuksen rakentuminen arjessa – Miten luoda kodista emotionaalisesti turvallinen paikka.
Vanhemman itsesäätely lapsen tunnesäätelyn tukena – Miten pysyä itse tyynenä, kun lapsi raivoaa tai itkee.
Sukupolvelta toiselle siirtyvien toimintamallien tunnistaminen – Miten tulla tietoiseksi omista automaattisista reaktioista ja muuttaa niitä.
Haluatko kuulla lisää tai varata ajan?
Ota yhteyttä matalalla kynnyksellä – pohditaan yhdessä, miten voisin parhaiten tukea juuri sinun perhettäsi.
Toimin Raaseporin alueella kasvotusten sekä valtakunnallisesti etäyhteyksin. Työkieleni ovat suomi, ruotsi ja englanti.



