trauma & hermosto

Miksi traumatietoinen valmennus?

Suurimmat läpimurrot trauman työstämisen suhteen on viimeaikoina tehty neurobiologian alueella. Ne auttavat meitä ymmärtämään miten hermostomme taltioi tapahtumia kehon implisiittiseen muistiin, josta käsin ne vaikuttavat biokemiaamme, tunteisiimme ja ajatuksiimme. Suurin muutos lähtee tietoisuuden kasvattamisesta, neuroedukaatiosta. Sen avulla opimme suhtautumaan hermostoomme ja koko kehoomme uudella tavalla. Menneisyyttä ei tarvitsekaan tyhjentävästi penkoa terapeuttisin keinoin. Traumatietoinen valmennus antaa keholliset keinot tukea hermoston omaa kykyä purkaa trauma.

Kun lähden asiakkaan kanssa työstämään traumaa, lähdemme heti myös rentouttamaan hermostoa erityisharjoitteilla. Trauman takia hermostomme on oikeastaan kroonisesti kierroksilla ja ensitöiksemme meidän onkin luotava kehoomme uudenlaiden suhde. Jotta hermostomme alkaa luottaa meihin. Vasta silloin se voi alkaa purkaa traumataakkaansa.

Jos lähdet kelkkaani traumaasi työstämään, valmistaudu siihen, että se ei tapahdu kädenkäänteessä, vaan on prosessi. Mutta se myös kaunis ja monella tapaa nautinnollinen sellainen!! Sillä sen myötä tapahtuu lohdullinen paluu omaan kehoon. Rakkauden syveneminen suhteessa omaan itseen.

Traumatietoisen valmennuksen myötä voimaannumme. Opimme tekemään yhteistyötä hermostomme kanssa ja karistamaan menneisyyden painolasti. Se on oikeastaan uudelleen syntymistä sellaiseksi kuin luonto meidät suunnitteli!

Mitä trauma on?

Ennen traumalla viitattiin yksittäisiin traumaattisiin kokemuksiin, kuten esim. onnettomuuden tai väkivallan uhriksi joutumiseen. Käsitys traumasta on laajentunut kun on ruvettu puhumaan lapsuuden kehityksellisestä traumasta. Kaikelle traumalle yhteistä on se, että hermosto en jumittunut menneisyyteen ja aiheuttaa alitajunnasta käsin sopeutusmisvaikeutta arkielämässä.

Lapsuuden kehitykselline trauma, tai ns. emotionaalinen trauma, liittyy yhteysvajeeseen. Ihmisen tietoinen mieli ei kanna muistoja siitä, miten hänen vauva-minänsä koki ympäröivän maailman, siksi tätä traumaa on ollut vaikea identifioida ja tutkia. Psykiatrit, kuten suomessa asiasta kirjoittanut Juha Klaavu, ovat kuitenkin tulleet siihen tulokseen että varhaislapsuudessa koettu yhteyden puute vaikuttaa ihmisen aikuiselämään trauman voimakkuudella.

Suomessa emotionaalista traumaa esiintyy laajasti mm. sotiemme takia - ja trauman vaikutus on aina ylisukupolvellinen. Sota-aikana olosuhteet olivat vaikeita eikä tasapainoista hoivaa aina voinut antaa. Tarkoituksena ei siis ole syyllistää äitejä tai osoitella ketään sormella, ainoastaan oppia ymmärtämään omaa psyykettä paremmin jotta elämänlaatu kohenee.

jos haluat kysyä jotain

Kaikki kysymykset ovat hyviä!